Siirry sisältöön

Kuinka teknologia voi edesauttaa ekologisuutta

Teknologia kehittyy jatkuvasti. Ja samoin jatkuvasti pyritään entistä ekologisimpiin valmistusmenetelmiin ja muihin toimiin. Kunka nämä kaksi siis voivatkaan kulkea käsikädessä?

Kehitys vie

Teknologia kehittyy ja teknologian myötä kaikki muukin kehittyy. Kysymys vaan kuuluu, että kuinka kauan kaikki voi kehittyä ennen kuin loppu tulee? Siihen tuskin kukaan tietää vastausta, koska koko ajan tulee uusia valmistumenetelmiä ja –materiaaleja, jotka ovat aivan mahdottoman hyviä vanhoihin verrattuna.

Koska teknologia kehittyy, niin samalla kehittyy tottakai valmistusmenetelmät ja –tavat, joilla itse teknologiakin kehittyy. Kulkee tämä pari siis jo siinä tapauksessa käsi kädessä? Kyllä kulkevat! Mitä enemmän saadaan teknolgian avulla kehitettyä valmistamenetelmiä ja –tapoja, sitä enemmän suunnataan ja keskitytään myös ekologisuuteen. Ainakin median mukaan, tiedä totuudesta sitten sen enempää.

Kuka muistaa, kun muksuna kaikki roskat vaan tungettiin yhteen pussiin ja heitettiin pihalle säiliöön, josta roska-auto ne haki kaatopaikalle? Ainakin minä. Muistan myös sen, että paperiroskat on kyllä kerätty erilliseen pinoon.

 

Ekoihminen

Nykypäivänä lapset ymmärtävät kierrättämisestä ja ekologisuudesta enemmän, kuin allekirjoittanut koskaan. Lapset tietävät minne mikäkin roska kuuluu ja miksi juuri se roska laitetaan tiettyyn roskikseen. Allekirjoittanut itse pohtii ja lukee lapuista, että mikä roska oikeasti mihinkin roskapönttöön kuuluu tipauttaa. Eikä allekirjoittaneella todellakaan ole minkäänlaista käsitystäkään siitä, mitä oranssiin pussiin laitetuille roskille tapahtuu verrattuna siniseen pussiin laitetuihin roskiin. Että sillä tavalla nykypäivänä.

Onneksi teknologia on mahdollistanut meille hienoja jätteiden lajittelumenetelmiä ja kierrätysmenetelmiä, jotka 6-vuotiaskin ymmärtää. Teknologia on siis jo edesauttanut ekologisuutta.

Uusiokäyttö

Älyttömän paljon jätteiden lisäksi uusiokäytetään tavaraa. Mitään ei enää vaan heitetä pois johonkin, vaan jokaiselle tuotteelle on olemassa jonkinasteinen loppukäsittelypaikka. Olkoon se sitten wc-paperirullan pahvi tai tietokoneen sisukset, loppukäsittelypaikka on varma ennen kuin tuote on edes valmistunut.

Monet tuotteet varmastikin räävitään osiin, joista osa menee toiseen suuntaan ja osa taas toiseen suuntaan. Se ensimmäinen osa saattaa mennä esiemrkiksi sulatettavaksi ja siitä edelleen uusiokäyttöön, kun toinen osa saattaa mennä ihan sellaisenaan uusiokäyttöön. Melko hienoa ajattelua kolmekymppiseltä, kun 6-vuotias osaisi selventää kko prosessin juurta jaksaen..

Joka tapauksessa teknolgian avulla ollaan pystytty luomaan mahdollisuudet sille, että tuotteet räävitään osiin ja uusiokäytetään mahdollisimman pitkälle.

Koskakohan se mahdollisimman pitkälle oikein loppuu? Siinä vaiheessa kun tuotteesta on jäljellä enää posahdus ja näkökenttään leviää pelkkää glitteripölyä..?

Ihmiset miettivät ekologisuutta yhä enemmän